Koko arvoketjun hiilidioksidipäästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä
Vuoteen 2030 on aikaa vajaat yhdeksän vuotta. Se on näkökannasta riippuen pitkä tai lyhyt aika.
8-vuotiaalle pienelle ihmiselle se on ikuisuus: aikakausi, jolloin hän kasvaa lapsesta aikuiseksi.
Hartwallille, jonka tarkoitus on leikata arvoketjunsa hiilidioksidipäästöt puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, yhdeksän vuotta on lyhyt aika.
Hartwall tutkii nyt, miten päästöjen leikkaaminen onnistuu. Kuljetuksella on tässä suuri rooli.
”Moottoritekniikka, erilaiset polttoaineet ja reittien optimointi ovat osa-alueita, joita tällä hetkellä tutkimme. Valinnat tullaan tekemään lähivuosina, osa ehkä jo tämän vuoden puolella”, sanoo Hartwallin logistiikkapäällikkö Tomi Heinäaho.
Pilottihankkeita on jo käynnissä. Renault D16 Z.E. -mallinen täyssähkörekka on Hartwallin ajossa Tampereen seudulla. Toinen sähkörekka ja biokaasurekka ovat hankintalistalla.
"Parikymmentä vuotta sitten meillä oli 230 jakeluautoa ajossa. Nyt niitä on noin sata, kun olemme tehostaneet kuljetuksia."
Vihreät ratkaisut säästävät ympäristöä ja rahaa
Reittien optimoinnista on hyviä tuloksia tietynlaisen kimppakyytikonseptin ansiosta. Hartwallille ajavat autot vievät nykyään usein muutakin tavaraa kuin Hartwallin juomia: jos Kuopioon pitää viedä Jaffaa ja vaikka jakelukumppanin firman huonekaluja, on fiksua laittaa ne samaan kuormaan.
Tällä tavalla säästetään sekä rahaa että ympäristöä – ja todistetaan että ympäristöystävällisyyden ei tarvitse tarkoittaa rahanmenoa.
”Parikymmentä vuotta sitten meillä oli 230 jakeluautoa ajossa. Nyt niitä on noin sata, kun olemme tehostaneet kuljetuksia. On ollut kiva huomata, että kustannukset voivat pienentyä samalla kun päästöt vähenevät”, Heinäaho sanoo.
Hänen mukaansa on tärkeää, että Hartwall ei jää ekologisessa kehityksessä jälkeen.
”Mieluummin ollaan kilpailijoita pari askelta edellä kuin peesaillaan takana.”
Fossiiliset polttoaineet käyvät yhä kalliimmiksi
Autoalan liiketoiminnan professori Jouni Juntunen Oulun yliopistosta on samaa mieltä siitä, että yrityksen kannattaa olla mieluummin etu- kuin jälkijoukoissa.
Kysymys on paitsi ympäristöstä, myös taloudellisista realiteeteista. Fossiilisista polttoaineista luovutaan vääjäämättä ennen pitkää. Fossiiliset käyvät myös jatkuvasti kalliimmiksi, ja uusiutuvista energianlähteistä tulee sen sijaan jatkuvasti halvempia.
”Lyhyellä tähtäimellä ekologisempiin vaihtoehtoihin siirtyminen on vielä tässä vaiheessa haaste kustannussyistä. Mutta pidemmällä aikavälillä ekologisuus tuottaa mielettömän mahdollisuuden, kun toimitusketjujen kustannukset laskevat koko ajan. Ennen pitkää pääsemme vihreälle käyrälle”, Juntunen sanoo.
Mitä aiemmin tälle vihreälle käyrälle pääsee mukaan, sen parempi.
”Se tuo yritykselle mahdollisuuden sekä edistää vihreitä arvoja että leikata kustannuksia.”
Kaikki keinot käyttöön
Logistiikkaketjun päästöjen puolittaminen ei tapahdu yhdellä tempulla. Esimerkiksi sähköinen jakeluauto voi toimia Helsingin kaupunkiympäristössä, mutta sähkö ei ole järkevä vaihtoehto, jos pitää ajaa raskaalla kalustolla Lappiin asti. Joissain tapauksissa hybridivoimalinja voi olla fiksuin vaihtoehto, ja Hartwallilla on tutkinnan kohteena myös biodiesel.
Autoalan vuoden 2021 käyttövoimaennusteen mukaan pelissä on vielä yksi vaihtoehto, ja se on vety.
Autoalan ennusteen mukaan sen käyttö on kuitenkin vasta hiirenkorvalla vuonna 2030, kun Hartwallin olisi pitänyt jo puolittaa päästöt.
”Vety on todella mielenkiintoinen, ja olemme kuulleet asiantuntijoita siitä, mutta se tuskin auttaa vielä 2030 tavoitteiden saavuttamisessa”, Heinäaho sanoo.
Professori Juntunen pitää vetyä kiinnostavana vaihtoehtona.
”Se on potentiaalinen ja jo käytössä maailmalla. Mutta Suomessa on muna-kana-ongelma: koska ei ole tankkausasemia, ei ole kalustoa, ja kun ei ole kalustoa, ei ole tankkausasemia.”
”Ei vain meidän bisneksemme takia, vaan tämän meidän maapallomme takia. Meidän kaikkien täytyy olla tässä mukana.”
Käyttövoimakeskustelu ja ekologisuus ovat edelleen verrattain uusia asioita. Siksi aihepiiriin liittyy uskomuksista johtuvaa skeptisyyttä.
Hartwallilla ei Heinäahon mukaan toimita uskomusten perusteella.
”Kun aletaan testata ja on numeroita, joita lyödä pöytään, myytit hukkuvat sitä myöden. Kaikki keinot pitää selvittää”, Heinäaho sanoo.
Aikaa on yhdeksän vuotta. On lopulta sivuseikka, onko se pitkä vai lyhyt aika, sillä yrittää täytyy.
”Ei vain meidän bisneksemme takia, vaan tämän meidän maapallomme takia. Meidän kaikkien täytyy olla tässä mukana.”